  | 
         
         
         
          |  
            
           | 
         
         
         
            
           | 
         
         
         
             | 
           
               
            Kävimme 
              tammikuussa Niihaman drive-in -harjoitusestekisoissa hyppäämässä 
              pikkuluokan (80 cm) mielenvirkistykseksi. K oli intoa piukkana, 
              varsinkin kun hyppääminen oli jäänyt tosi vähälle 
              kotimaneesin pohjaongelmien takia. Tuloksena nopein puhdas rata 
              ja punavalkoinen ruusuke. 
              
            Pitkän 
              tauon jälkeen kävimme vaihtelun vuoksi hyppäämässä 
              pikkuluokan (80 cm) Pohtiksella Keskiviikkokisoissa 21.7. K kävi 
              aikas kuumana pitkän odottelun jälkeenkin ja meni puhtaan 
              radan ihan hyvällä ajalla. Suoritus oli aika epämääräinen, 
              mutta sitä osasi odottaakin, kun ei olla harjoiteltukaan... 
              Lopputuloksia en tiedä. 
            Ensimmäiset 
              "oikeat" kisat olivat Ypäjällä 1.8. Starttasimme 
              aluekoulukisoissa suomenhevosten He A:2 -luokan. Vaikka koululuokat 
              oli siirretty sateen vuoksi maneesiin, riitti Kajauksella tarmoa 
              vaikka muille jakaa. Olimme edellisen kerran olleet kouluaidoissa 
              viime syyskuussa, mutta hyvin sujui. Radalla ei tullut rikkoja, 
              ainoastaan laukanvaihdossa käynnin kautta puolipidäte 
              menikin niin hyvin läpi, että K lähes pysähtyi. 
              Oli siis ainakin kuulolla... Tuloksena 62,42 % ja viides sija neljän 
              ypäjäläisratsukon jälkeen. 
               
           | 
             
            
           | 
            | 
         
         
          |   | 
           
            
               
                |  
                     
                  Seuraavana 
                    viikonloppuna vuorossa olivat Nokian aluekoulukisat. Luokkana 
                    He A:0 2003. Saavuimme hyvissä ajoin paikalle, sillä 
                    starttimme oli vasta kisojen viimeisessä verkkaryhmässä 
                    klo 18.45. Kun olin kiivennyt alkukäynnin jälkeen 
                    selkään ja kävelin rauhassa verryttelykenttää 
                    kohti, meille tultiin ilmoittamaan, että nyt pitäisi 
                    mennä radalle. Onneksi saimme mennä verkkaryhmän 
                    viimeisinä, ja ehdin verkata muutaman ratsukon ajan. 
                    (Myöhemmin selvisi, että verkkaryhmä oli aloitettu 
                    melkein vartin etuajassa, eikä tätä oltu ilmoitettu...) 
                  Verryttely 
                    yksin kentällä 25 asteen helteessä ei saanut 
                    Kajausta oikein kisatunnelmaan, ja ratsin panikointi lähtöajan 
                    suhteen ei helpottanut asiaa lainkaan. Verkka sujui vielä 
                    ihan ok, mutta yksinjääminen upottavalle radalle 
                    vei K:sta viimeisenkin puhdin. Tahmea suoritus, mutta ilman 
                    rikkoja. Piste-eroa tuomareilla 20 pistettä, ja ainakin 
                    omaksi ihmetykseksi viides sija 58,88 %:lla. 
                 | 
                  | 
                 
                   
                     
                        
                     
                    (Kuva: 
                      Jonna Valli) 
                       
                       
                   
                 | 
               
             
           | 
            | 
         
         
          |   | 
           
             
                
              Kisojen 
                välissä K rentoutuu vahtimalla kotitallilla... 
                 
                 
                 
                
                 
               
             
           | 
            | 
         
         
          |   | 
           
             Lähdimme 
              ensimmäisiin kansallisiin koulukisoihin viikkoa myöhemmin. 
              Kajauksella oli matkaseurana sen paras kaveri Tinurin Tatu, ja pojat 
              matkustivatkin hiiren hiljaa syöden toistensa heiniä. 
              Lähtö Vaajakoskelle oli aamulla kukonlaulun aikaan, sillä 
              He B:0 alkoi jo puoli yhdeksältä. Nyt oli vihdoin kunnon 
              kisatunnelma ja vieraita hevosia, hyvä että K pysyi nahoissaan. 
              Se kävi ensimmäisellä radalla niin kuumana, että 
              rikkoi ravivoltin laukalle, kun huomasi painonsiirron. Radalla oli 
              pieniä epätarkkuuksia, mutta kokonaisuus oli ihan ok. 
              Tuloksena ensimmäinen ei-sijoittunut yhdellä pisteellä 
              (61,48 %). 
               
              Toinen luokka oli He A:0 nivelellä. K oli oikein mukava ratsastaa 
              verryttelyssä, ja radallakin tasaisempi kuin aamulla. Rataharjoitusten 
              puute näkyi yhä epätarkkuuksina, mutta K oli erittäin 
              kuuliainen ja yhteistyöhaluinen. Kouluratsastus tuntui jopa 
              mukavalta ;) Tuomarit olisivat halunneet nähdä K:n syvemmässä 
              muodossa, mutta kehuivat sen kuuliaisuutta ja käyntiä. 
              Hankalaa löytää kultainen keskitie etupainoisuuden 
              ja liian avoimen muodon kanssa... Prosentteja saimme vain 56,67 
              %, joilla olimme kuitenkin selvästi luokan puolivälin 
              yläpuolella. 
              
            Kisaputki 
              jatkui Koskella 21.8. Tatu jälleen kyydissä. Seuralainen 
              helpottaa odottelua kisapaikalla, sillä pojat jaksavat yhdessä 
              oleilla pitkäänkin trailerissa, kun taas yksin odottelu 
              hermostuttaa usein Kajausta. Vuorossa oli jälleen He A:0, ja 
              päätimme jatkaa nivelellä ratsastusta Ypäjän 
              kisoja silmälläpitäen. Aamupäivän oli ukkosmyrskynnyt, 
              mutta saapuessamme Koskelle oli jäljellä enää 
              märkä kenttä ja kova tuuli. 
               
              Kajaus oli taas erittäin miellyttävä ratsastaa, mitä 
              nyt suojaisalta verkkakentältä siirtyminen peltoaukealla 
              olevalle radalle hieman hämmensi otusta. Onneksi kura ja lätäköt 
              eivät merkkaa K:lle mitään, vaan se porskuttaa rohkeasti 
              läpi vaikka mistä. Yritin pitää ryhdin yhä 
              korkeana, mutta saada peräänantoa hieman syvemmäksi, 
              mikä onnistuikin kohtalaisesti. K esitti hienot keskiravit, 
              ja saimme ensimmäisen kasin lisäyksestä. Myös 
              keskilaukat ovat parantuneet, kun ratsi on saanut ideasta kiinni. 
              Sain korjattua monta edellisen radan virhettä, mutta monta 
              parantamisen kohtaa on yhä. Onneksi Kajauksen perusliikkuminen 
              on vaivatonta ja se on radalla melkein liiankin skarppina. Tulokseksi 
              saimme 62,41 %, jolla olimme kolmas ei-sijoittunut kokeneiden kouluratsukoiden 
              jälkeen - ei ollenkaan huono tulos este-kenttä-koulu -monitoimiratsulta 
              pitkän sairasloman jälkeen. 
              
           | 
            | 
         
         
          |   | 
           
               
            Suomenhevosten 
              koulumestaruudet ratsastettiin Ypäjällä Suomenhevosviikonloppuna 
              28.-29.8. Ensimmäiseen osakilpailuun osallistui jopa 40 ratsukkoa, 
              37 kouluhevosta, yksi esteratsu (Tinurin Tatu) ja kaksi este/kenttähevosta 
              (Ponuveikko ja Kajaus). Ja hienosti "lajinvaihtajat" pärjäsivät; 
              Ponuveikko oli lauantaina kolmas, Kajaus 16. ja Tatu 22. Tammoja 
              ei kilpailussa montaa ollut, vain kaksi 40:stä. 
            Ypäjän 
              kentät olivat kärsineet sateesta jo pari päivää, 
              onneksi raskas pohja ei haittaa Kajausta. Se oli yllättävän 
              reipas jo verryttelyssä ja jaksoi hyvin esittää He 
              A:0 -radan. Ratsi unohti taas valmistella muutaman siirtymisen ja 
              takaosakäännökset vaativat vielä harjoittelua, 
              mutta K:n tahdikas liikkuminen sai kaikilta tuomareilta kiitosta. 
              Tuloksena oli 62,72 % ja 16. sija lopputuloksissa. Kerrankin ratsi 
              näytti radan jälkeen tyytyväiseltä, kauden paras 
              tulos tuli hyvässä paikassa. 
            Oma 
              tarinansa oli tulosten saaminen. Lähdimme Kajauksen ja matkakaveri-Tatun 
              kanssa kotiin Ylöjärvelle yöksi. (K rentoutuu ja 
              nukkuu selvästi paremmin kotona.) Kisakansliassa ei oikein 
              iltapäivällä tiedetty, milloin lähtöajat 
              saa selville. Viimeinen väliaikatieto tuloksista oli, että 
              Kajaus on 16. ennen muutaman viimeisen ratsukon tuloksia. Niinpä 
              harjoittelin matkalla lohdutusfinaaliohjelman ja putsasin tallilla 
              nivelet valmiiksi. Puhelin oli puuhastelun ajaksi jäänyt 
              autoon ja kotiin lähtiessä ihmettelin, miksi Salla oli 
              soittanut 12 kertaa... Netistä oli selvinnyt, että pääsimmekin 
              finaaliin! (Helkky starttasi kahdella hevosella.) 
              
           | 
            | 
         
         
          |   | 
           
            
             Kuvia 
              Sh-mestaruuden 1. osakilpailusta lauantailta. 
           | 
          Aamulla 
            äkkiä kanget puhtaiksi ja uusi rata muistiin. Finaali ratsastettiin 
            pitkällä radalla ja oli paljon mukavampi kuin "käännös-siirtyminen-käännös 
            He A:0". Ratsia hieman epäilytti avotaivutukset ravissa, 
            joita Kajaus tai ratsi eivät olleet koskaan esittäneet radalla... | 
            | 
         
         
          |   | 
           
               
              
            Kajaus 
              oli yhtä yhteystyöhaluinen ja mukava ratsastaa kuin lauantainakin, 
              eikä edes matkustelu painanut jaloissa. Kajaus starttasi siis 
              luokan ensimmäisenä käänteisen lähtöjärjestyksen 
              takia. Ei siis apuja edes muiden jäljistä :) Ehdin kiertää 
              radan useaan kertaan ja tottua yleisön paljouteen. (Kajaustahan 
              tällaiset pikkuasiat eivät hetkauta...) Radalla oli oikeasti 
              mukavaa, ja radan tiukan ilmeen jälkeen lopputervehdyksen leveä 
              hymy oli kerrankin aitoa. Autolle kävellessä vastaan tuli 
              myös Vahteran Artsi, joka kuitenkin tunnisti Kajauksen oudoista 
              varusteista huolimatta. 
            Tulokseen 
              63,70 % ei voinut olla kuin tyytyväinen. Kajaus sai mm. lisätystä 
              käynnistä 9, ja askellajeista kahdelta tuomarilta 8! Tuomarien 
              loppukommentit:  
              Anne-Mari Pekonen: Kivat ja irtonaiset liikkeet. Takaosa saisi olla 
              paremmin alla. 172 p. 
              Irene Valo: Sujuva tahdikas suoritus. Keskilaukassa ratsasta siirtymiset 
              selvemmin. Hyvä energia. 173 p. 
              Arto-Pekka Heino: Hyvin esitetty, hyväliikkeinen ja rento suomenori! 
              Oikealla voisi olla asetetumpi & taivutetumpi. 183 p. 
              Kari Vuorio: Siistiä ratsastusta. Hyvä käynti. Välillä 
              hieman etupainoinen. 176 p. 
              Marja Kivioja: Takaosa mukaan siirtymisiin ja kantamaan, jotta etuosa 
              kevenisi. 156 p. 
            Kajaus 
              nousi finaaliradan ansiosta lopputuloksissa vielä viisi sijaa 
              kymmenenneksi! 
              
              
           | 
            | 
         
         
          |   | 
          
            
              
                | 
                   K 
                    piti reilun vapaan Ypäjän jälkeen, olimmehan 
                    kiertäneet kisoissa viisi peräkkäistä 
                    viikonloppua. Sitten vuorossa olivat Hämeen alueen mestaruudet 
                    Niihamassa. Olimme käyneet alkuviikosta treenaamassa 
                    Niinisalon maastoesteitä ja puuhastelleet muutenkin kaikkea 
                    muuta kuin koulua. Päätimme osallistua vain suomenhevosten 
                    koulumestaruuteen, koska hyppääminen oli yhä 
                    jäänyt. 
                  Suomenhevosten 
                    ratavalinta oli sanalla sanoen huono. Miten Helppo B:3:sta 
                    voi saada mitään eroja? Järjestävä 
                    seura oli tosin tehnyt kaikkensa - tuomareita oli kolme, joista 
                    yksi pitkällä sivulla tarkkailemassa volttikahdeksikon 
                    osumista... K oli verkassa ihan kiva, mutta radalla kun ei 
                    tapahtunut yhtään mitään, (suoraan uraa 
                    pitkin, siirtyminen ja suoraa uraa pitkin) ei keskittymisestä 
                    tullut oikein mitään. Ratsi meinasi hermostua kunnolla, 
                    kun K hirnui kesken nelikaarisen - se ei ollut Koskaan hirnunut 
                    radalla! Ne harvat asiat kuitenkin esitettiin ilman rikkoja, 
                    ja tulokseksi 64,72 %, joka riitti 36 ratsukon luokassa 7. 
                    sijaan. 
                    
                  (Kuva: 
                    Eeva Laurila) 
                  Seuraavana 
                    viikonloppuna kävimme perjantaina ja lauantaina Valkeakoskella 
                    aluekouluvalmennuksessa Kikin valvovien silmien alla. Yleisin 
                    huomautus oli hevoselta korvat ja ratsilta leuka ylös. 
                   | 
                  | 
                  | 
               
             
           | 
            | 
         
         
          |   | 
            | 
            | 
            | 
         
         
          |   | 
            | 
            | 
            | 
         
         
            
              
            Etusivu 
            | Ajankohtaista | Historia 
            | Kilpailut 
            Suku | Linkit | 
            Yhteystiedot | Vieraskirja 
             © Laura Leppäkorpi  
             
           | 
         
       
     |